Parodontiitti

Parodontiitti on bakteerien aiheuttama tulehdussairaus, joka tuhoaa hampaan kiinnitys­kudoksia aiheuttaen niissä palautu­mattomia vaurioita. Parodontiitin aiheuttama kiinnitys­kudos­menetys voi rajoittua yhden hampaan alueelle tai käsittää pahimmil­laan suuren osan hampaistosta.

Syyt

Parodontiitin aiheuttaja­bakteerit ovat suun mikro­bistossa normaalisti eläviä bakteereja. Ne tarttuvat ikenen läheisyyteen ja ientaskuun kertyneeseen plakkiin ja hammaskiveen ja käynnistävät tulehdus­reaktion. Tulehdus­reaktiossa ienkudoksesta vapautuu erilaisia tulehdus­välittäjä­aineita, jotka tuhoavat hammasta ympäröivää pehmytkudosta ja luuta. Kudostuho syventää entisestään ien­taskuja, joiden hapettomissa olosuhteissa parodontiitti­bakteerit viihtyvät entistä paremmin aiheuttaen kroonisen tulehduksen.

Oireet

Parodontiitti voi alkaa jo teini-iässä, mutta yleisimmin se todetaan 40 ikävuoden jälkeen. Parodontiitin näkyvin oire suussa on pitkä­aikainen ienveren­vuoto. Ikenet ovat punaiset ja turvon­neet, ja joskus ientaskuista voi tulla myös märkä­vuotoa. Oireena on usein myös pahan­hajuinen hengitys sekä paha maku suussa. Kudos­tuhon edetessä sairastuneet hampaat alkavat liikkua ja niiden asento voi muuttua. Myös ikenet voivat vetäytyä niin, että hampaiden väliin tulee iennystyjen tilalle aukkoja. Jos parondontiittia ei hoideta, hammas irtoaa lopulta kokonaan. Joskus parodontiitti voi edetä hyvinkin pitkälle oireettomana.

Riskitekijät

Parodontiitin taustalla on aina perinnöllinen sairastumisalttius. Tärkeimpiä parodontiitin aiheuttajia ovat tupakointi ja huono suuhygienia. Tupakointi johtaa suurempaan kiinnitys­kudos- ja luukatoon. Lisäksi se huonontaa hoidon ennustetta. Ikääntyminen ja yleissairaudet sekä niiden lääkitykset lisäävät parodontiitin riskiä. Myös raskaana olevilla sekä huonossa hoitotasapainossa olevaa diabetesta sairastavilla on kohonnut riski sairastua parodontiittiin.

Parodontiitti ja yleisterveys

Hampaiden kiinnitys­kudosten terveydellä on merkittäviä vaikutuksia yleis­terveyteen. Hoitamaton parodontiitti pitää yllä elimistön systeemistä tulehdus­tilaa, minkä myötä veren­kiertoon ajautuu jatkuvasti bakteereita. Tämän johdosta parodontiitti pahentaa reumaattisia sairauksia ja lisää sydän- ja verisuoni­sairauksien sekä aivo­halvauksen riskiä. Myös diabeteksella ja parodontiitilla on todettu yhteis­vaikutuksia. Parodontiitti muodostaa lisäksi riski­tekijän tekonivel­leikkauksille ja sytostaatti­hoidoille. Siksi on tärkeää, että suun tulehdus­pesäkkeet hoidetaan kuntoon ennen leikkauksia tai syöpä­hoitoja.

Hoito

Parodontiittia kyetään harvoin täysin parantamaan. Siksi sen hoito on pitkä­jänteistä. Tärkeintä on hyvä kotihoito sekä säännöllinen yllä­pitohoito hammaslääkärillä ja/tai suuhygienistillä. Suunhoidon ammattilaisen tekemässä parodontologisessa hoidossa puhdistetaan mekaanisesti hammaskivi ja plakkipeite hampaista sekä ientaskuista. Joskus joudutaan turvautumaan kirurgiaan, jotta tulehtunut kudos saataisiin täysin poistettua. Toisinaan kiinnitys­kudos­tuho on edennyt niin pitkälle, että hampaan ainoa hoito on sen poistaminen.

Koska parodontiitti uusiutuu herkästi, perushoidon jälkeen hoito jatkuu säännöllisillä ylläpito­hoidoilla, jossa käyntien tiheys perustuu taudin etenemisen tai uusiutumisen riski­tekijöihin. Hoitoväli on yleensä 4-6 kuukautta.

Parodontiittipotilaan oma osuus on ratkaisevan tärkeää hoidon onnistumiselle. Tähän kuuluu hampaiden ja erityisesti ienrajojen huolellinen harjaus sekä hammas­välien päivittäinen puhdistus. Suuhygienisti­käynneillä opastetaan sopivin puhdistus­tekniikka ja kotihoito­välineet.

Parodontologia

Parodontologi on erikoistunut hampaiden kiinnitys­kudosten sekä ikenien sairauksien hoitoon. Pitkälle edenneen parodontiitin hoito vaatiikin monesti parodon­tologin hoitoa. Tällöin kaikki hammas­pinnat puhdistetaan hammas­kivestä ja bakteeri­peitteestä. Tarvittaessa toimenpide tehdään puudutuksessa. Hoito vaatii usein useampia hoito­käyntejä.

Perushoidon tukena voidaan tarvittaessa käyttää myös antibiootti­hoitoa. Lisäksi voidaan tarvita ienleikkauksia, jotta syvällä oleva tulehdus saadaan hoidettua ja juuren pintojen hankalimmatkin kolot puhdistettua. Parodontologi voi korjata myös jo syntyneitä luutuhoja käyttäen leikkauksen apuna bio­teknologiaa, kuten kudosten kasvua ohjaavia kalvoja ja geelejä.

Kaiken kaikkiaan parodontologin suorittama hoito auttaa pysäyttämään kiinnitys­kudosten löystymisen ja mahdollistaa omien hampaiden suussa pysymisen pidempään. Parodontologi voi auttaa myös terveillä henkilöillä vetäytyneiden ikenien ja vihlovien hammaskaulojen korjaamisessa.

KotiHammas Denta (02) 4141 100     turku(at)kotihammas.fi     Aurakatu 14 B (4. krs), 20100 TURKU